ja Kirkonmaan miinavarikon räjähdys
Jatkosodan alusta asti Suomi oli käynyt miinasotaa Suomenlahdella yhdessä Saksan sotalaivaston, Kriegsmarinen kanssa. Vastapuolella oli Neuvostoliiton Punalipulla palkittu Itämeren laivasto.
Sotatoimet liittyivät pääasiassa miinoituksiin ja vastustajan miinojen raivaamiseen, omien miinakenttien suojelemiseen ja vastaavasti vihollisen samojen toimien estämiseen.
Saksa pyrki estämään vihollisen sukellusveneiden pääsyn Itämerelle sulkemalla Suomenlahden kapeimmasta kohdin kaksinkertaisella sukellusveneverkolla, olihan sille elintärkeää sulkea vihollisen laivastovoimat pois Itämereltä omien kuljetuksiensa turvaamiseksi.
Tärkeintä Saksalle oli varmistaa ruotsalaisen malmin jatkuva saaminen.
Se, että Saksa maksoi pääosan myös Suomen käyttämästä miinakalustosta oli pieni hinta saavutetusta hyodystä.
Oli edullista antaa aseveljen hoitaa osa vaikeasta työstä. Lisäksi pääosa strategisista tukialueista oli suomalaisten hallinnassa.
Saksalaiset miinalaivaosastot ilmestyivät Suomenlahdelle kesäkuussa 1941 ja ensimmäiset Kriegsmarinen laivat saapuivat Kotkan seudulle syyskuussa -41.
Tämän jälkeen saksalaiset sotalaivat olivat tuttu näky Suomen satamissa, varsinkin Kotkassa.
Tärkeitä miinavarikoita oli mm. Melkissä ja Kirkonmaassa.
Kirkonmaan saari (sodanaikaiselta nimeltään Kirkkomaa) on kallioinen saari Kotkan edustalla ja siellä oli rannikkotykistöllä järeä patteri, neljä kappaletta 254 45-D-kanuunaa, jotka olivat aiheuttaneet talvisodassa ikävän yllätyksen jäätä myöten Suursaaresta lähetetylle vihollisen maihinnousuosastolle. Myös kevyempää tykistöa ja ilmatorjunta-aseita saarella oli runsaasti.
Suuri betoninen miinavarikko oli osittain maahan kaivettu ja tästä johti kolmeraiteinen miinarata rannassa olevalle miinalaiturille.
Kirkonmaan miinalaituri, SA-kuva
Tilanne Suomenlahdella 20.6.1944
Neuvostoliiton maavoimat aloittivat massiivisen hyökkäksen Viipuria vastaan iltapäivällä 20.6. ja pian kaupunki oli menetetty.
Tämä johti siihen, että Merivoimat keskittivät kaikki saatavissa olevat aluksensa seudun evakuoimiseen. Hinaajia, proomuja ja siviilien moottoriveneitä vietiin itään ja pyrittiin luomaan organisaatio kenttäarmeijan poiskuljettamiseen. Yksikään alus ei käskyn mukaan saanut palata Viipurinlahdelta tyhjänä länteen.
Rohkeilla miinoitusiskuilla pyrittiin estämään vihollisen alueelle pääseminen.
Illalla 19.6. lähti miinalaiva 'Ruotsinsalmi' Kirkonmaasta tällaiseen miinoitusoperaatioon ('Pistin 5 miinakenttä, 110 miinaa) varmistajinaan kolme tykkivenettä ('Uusimaa', 'Hämeenmaa' ja 'Turunmaa') ja 4 vartiomoottorivenettä ('Vasama', 'VMV 6', 'VMV 13' ja 'VMV 16').
Tykkiveneet "munivat" miinakentän reunoille raivausesteitä.
Kirkonmaassa oli taas tilaa miinoille!
Kirkonmaa 20.6.1944
'Ruotsinsalmen' poistuttua Kirkonmaan miinalaiturista siihen kiinnittyi saksalainen miinankuljetusalus 'Otter'. Maihinnousualukset 'B 26 Pmot' ja 'F 257' jäivät odottamaan vuoroaan.
Miinojen purkamisen aloitti Toinen Meripioneerikomppania vähillä miehillä illalla 19.6. klo 22:00 jatkaen koko yön. Apuun saatiin 20 miestä 2. MPion.K:n asekoulutusjoukkueesta.
Iltapäivällä 20.6. saatiin tiedusteluelimiltä (ilmoittaja Laivaston Esikunta klo 16:00) ennakkotieto, että Kirkonmaan suunnassa on odotettavissa ilmahyökkäys.
Saksalaishinaaja 'Schwalbenberg' siirtyi tiedon saatuaan syrjään. Onneksi pakko-otettu Ahlström Oy:n hinaaja 'Ursula' proomuineen oli poistunut rannasta aamupäivällä.
'Otter'in lossaus oli kesken.
Turussa rakennettu hinaaja Schwalbenberg. SA-kuva
17:30 hyökkäsi 20 PE-2 syöksypommittajaa yhdentoista yksimoottorisen hävittäjän (LA-5?) saattamina Kirkonmaan satama-aluetta vastaan. Saaren ilmatorjunta sekä laiturissa olevat alukset ampuivat takaisin kaikilla aseillaan. Edellisellä viikolla 15.6. oli 7.Kevyen Rannikkoilmatorjuntapatterin 4-tykkinen Madsen-jaos siirretty itään!
Miinahalli syttyi palamaan ja räjähti miinoineen tuhoutuen kokonaan, muonavarasto sekä keittiörakennus vaurioituivat pahoin, muut rakennukset lievemmin.
Vielä seuraavana yönä 02:30 kalustovarasto tuhoutui.
Satamassa tuhoutui miinalaituri, miinankuljetuslaiva 'Otter', maihinnousulautta 'B 26 PMot' räjähti miinalasteineen, maihinnousulautta 'F 257' paloi ja hinaaja 'Katajaluodon' itäänpäin hinaamista kahdeksasta moottoriveneestä seitsemän tuhoutui.
Miinalaiva 'Ruotsinsalmi' oli pommituksen aikana matkalla Haminasta Pyhtään Lehtiseen ja se kääntyi Kirkonmaan suuntaan apuaan tarjoamaan. Sen matkan keskeytti kuitenkin moottorivene, joka ilmoitti, että paikalle ei saa mennä, siellä räjähtelee jatkuvasti.
Räjähdyksen aiheuttama savupatsas oli satojen metrien korkuinen. Sanottiin, että se näkyi Viipurinlahdelle saakka. Siellä tiedettiin mitä tuossa suunnassa oli ollut...
Seuraavana päivänä, kun kaikki oli tuhottu Kirkonmaassa, otti saksalainen miinankuljetusalus ja sen miinalautat uudeksi tukikohdakseen Kymin kunnan Mussalon saaren länsipuolen.
'Otter'in pelastusyrityksiä
22.6. aamulla kello 08:00 saapui Marinebergungsgruppe Revalin pelastusalus/hinaaja 'Schwartzort' pelastustyöhön, mutta saksalaiset ilmoittivat, etteivät he ryhdy 'Otter'ia pelastamaan, sillä siinä olleet kaksi vuotoa olivat kooltaan 2x4 metriä.
Saksalaisalus poistui.
Otterin komentosillan vaakuna. SA-kuva
25.6. se saapui takaisin ja evakuoi 'Otter'ia pari tuntia.
2.MPionK. nosti 'B 26':n 20 mm ilmatorjuntatykin.
29.7. yritti hinaaja 'Schwartzort' lastilaiva 'Varags'in avulla pumpata 'Otter'ia tyhjäksi mutta alus ei noussut yhtään.
16.8. suomalainen pakko-otettu hinaaja 'Juurikas' luovutettiin saksalaisen pelastusryhmän käyttöön mutta taas todettiin, ettei 'Otter'ia voi pelastaa.
3.9. 'Otter'in nelihenkinen miehistö poistui ja aluksen irtaimisto vietiin Kotkaan.
4.9. solmittiin aselepo Suomen ja Neuvostoliiton välillä. Vanhoista aseveljistä tuli vihollisia mutta heidän maasta poistumista ei saanut estää.
Otterin kansi keulaanpäin. SA-kuva
8.9. Laivaston Esikunta ilmoitti, että saksalaiset saavat tulla tekemään reiät kellumaan saadun 'Otter'in keulaan ja perään sellaisin ehdoin että ruumassa olevat suomalaisille luovutetut miinat eivät vahingoitu eikä laituri enempää vaurioidu.
Suuri avomerelle tarkoitettu miinanraivaaja 'M 17' saapui mukanaan tarkkailijana suomalainen komentajakapteeni Juntunen.
Tarkoitus oli räjäyttää syvyyspommi 20 metrin päässä aluksen perästä maan puolella kuuden metrin vedessä mutta pommi räjähti kymmenen metrin päässä lähellä konehuonetta jättäen senkin käyttökelvottomaksi. Myös laituri rikkoutui.
Ei 'Otter'in tarina kuitenkaan tähän päättynyt, sillä viimein se korjattiin ja liitettiin vuonna 1950 Suomen alusrekisteriin pietarsaarelaisena 'Anita'na, jolla nimellä se seilasi ainakin vuoteen 1956. (http://kauppalaiva.nba.fi/card.php?id=844&lang=fi)
M/s Anita. Kuvalaina Suomen Laivahistoriallinen Yhdistys/Rami Wirrankoski
Tuhoutuneet saksalaisalukset
'Otter'
Alus kuului Saksan laivastolle 1934 rakennettuun, varta vasten merimiinojen kuljetukseen tarkoitettuun MTS (Minentransportschiff) 'Lauting'-sarjaan.
1934 valmistuneet alukset olivat 'Lauting', 'Otter' ja 'Rhein' sekä 1936 valmistunut, kansirakenteiltaan erilainen 'Irben'.
Laivat eivät itsenäisesti pystyneet miinoittamaan!
'Otter'in lisäksi ainakin 'Lauting' tuo miinoja Suomeen.
Alukset olivat mitoiltaan 53x10,44x4,41 m, 1220 tn. 450-hevosvoimainen Sulzer-diesel kuljetti laivoja 9,5 solmun nopeudella.
Aseistuksena niissä oli 4 kappaletta 20/70 mm it-konetykkiä.
Otter tuhoutuneena Kirkonmaan miinalaiturissa. Suurennos SA-kuvasta.
'B 26 Pmot'
Tämä oli entinen saksalainen (varmistamatta) 500 tonnin rannikkomoottorilaiva 'Karlsruhe', jonka saksalaiset takavarikoivat ranskalaisessa Boulognen satamassa (tästä tulee merkintä B nimessä).
Alus oli muutettu maihinnousualukseksi tulevaa (toteutumatonta) Englantiin suunniteltua maihinnousua varten rakentamalla siihen keulaan ramppi. Näille aluksille annettiin tyyppinimi Pmot.
Aseistuksena siinä oli 20/70 mm ilmatorjuntakonetykki.
Edessä täysin tuhoutunut B 26, takana Otter. SA-kuva
'F 257'
Marinefährprahm oli saksalainen maihinnousulauttatyyppi, joka suunniteltiin Englantiin suoritettavaa maihinnousua varten. Niitä rakennettiin satoja.
Siitä rakennettiin useita erilaisia variaatioita, mm. miinalauttoja, tykistölauttoja ym.
'F 257' oli tyyppiä AM eli sen sivuille oli tehty levitykset miinakiskoja varten.
Lautat olivat mitoiltaan 47x8,4x1,5 m, lastattuna 240 tn. Kolme 130 hevosvoimaista kuusisylinteristä Deutz-dieselmoottoria antoi tyhjälle lautalle kymmenen solmun nopeuden.
Aluksessa oli kaksi 20/70 mm ilmatorjuntakonetykkiä ja se pystyi ottamaan 52 miinan lastin.
'F 257' oli samanlainen miinalautta kuin kuvan 'F 195' SA-kuva
Lähteinä olen käyttänyt digitoituja sotapäiväkirjoja osoitteessa digi.narc.fi
