Ruotsinsalmen suulla

AV 138

Olen jo pitkään ihmetellyt "olematonta" sotalaivaa, joka kuitenkin mainitaan kymmeniä kertoja useissa virallisissa sotapäiväkirjoissa.

Mistään Merivoimen historiankirjoituksista ei löydy alusta nimeltä AV 138.

Nimestä päätellen sen pitäisi olla Merivartiolaitoksen alus, sillä AV-nimike oli käytössä ko. laitoksella tarkoittaen apuvenettä.
Kuitenkaan arkistoista tähän ei löydy kirjallista lähdettä, sillä Merivartiolaitoksen koko arkisto tuhoutui tulipalossa 1940-luvun puolenvälin jälkeen.

Apuveneet

Nimike pitää käsittää aika laajasti, sillä siihen kuului monenlaisia aluksia rautaveneista ("Rautaville") nopeisiin mahonkisiin pikaveneisiin. 
Nimitys taitaa johtua siitä, että ne toimivat joko kiinteän merivartioaseman tai asemaksi mainitun vartiolaivan käytössä, niiden toimitasäteen jatkona.
Useat näistä kulkivat reilusti yli 20 solmua ja kykenivät kantamaan aika raskaan aseistuksen, yleensä 20 mm tykin sekä konekiväärin.

Esimerkiksi mainitsen aluksen tunnukseltaan AV 86. Heinäkuussa 1942 sen nopeudeksi mitattiin Kirkonmaan nopeusradalla 23,5 solmua, jolloin siinä oli aseistuksena 20 mm pst-kivääri ("norsupyssy") sekä konekivääri. Myöhemmin siinä oli pääaseena Lahti-L 34 konetykki ja lopulta 20 mm Madsen.

Useassa isossa AV:ssä oli pääaseena ihan oikea ilmatorjuntatykki eli kotimainen 20 mm L-34, jotka poistettiin vartiomoottoriveneistä jatkosodan alkupuolella.
Myös neljä kappaletta 14 mm panssarintorjuntakivääriä oli aluksilla käytössä.

Tämänkaltainen alus pystyi kuljettamaan jalkaväkijoukkueen eli yli 30 miestä oman nelihenkisen miehistön lisäksi.

L-34 "Rautavillen" perässä 2. Meripoliisikomppanian tukikohdassa 1943. SA-kuva

Meripoliisi

Jatkosodan alussa monet Merivartioston kantahenkilökunnasta (ne, jotka eivät kuuluneet Merivoimiin liitettyjen vartiomoottoriveneitten miehistöihin) liitettiin moottoriveneillä operoiviin erityisosastoihin, kuten Osasto Jääsalo ja Meripoliisikomppaniat.

Näiden tehtävänä ei kuitenkaan ollut järjestyksen pitäminen merellä vaan pääasiassa ne toimivat tehtävissä, joissa ne pystyivät vapauttamaan Laivaston vähälukuista kalustoa "oikeisiin" sotahommiin.

Osastot kulkivat hyökkäysvaiheessa etenevien joukkojen perässä, rinnalla tai joskus jopa edellä tarkastaen vallattuja saaria, kuljettaen maihinnousujoukkoja, hoitaen huoltoa ja henkilöstön kuljetuksia...

Osasto Jääsalo (nimetty kapteeniluutnantti Helge Jääsalon mukaan) merivartioineen operoi heti sodan alusta asti lähes sadallaviidelläkymmenellä erikokoisella moottoriveneellä suorittaen uskomattomia tehtäviä aika pienin menetyksin.

http://digi.narc.fi/digi/slistaus.ka?ay=68146

Meripoliisikomppaniat toimivat Rannikkoprikaatien alaisuudessa. Ensimmäinen Meripoliisikomppania kuului Uudenmaan Rannikkoprikaatiin ja toinen Itä-Suomenlahden Rannikkoprikaatiin. Merivartiolaitoksen henkilökunta ei mitenkään riittänyt näin laajoihin operaatioihin joten joukoissa oli myös reserviläisiä.

AV 138

Olen kysellyt eri organisaatioista teknisiä tietoja aluksesta mutta mitään ei ole (vielä, ehkä myöhemmin?) löytynyt.
Vilma Lempiäinen Merivartiomuseosta kävi pyynnöstäni läpi heillä olevan aineiston mutta sieltä ei löytynyt mitään tietoa aluksesta, ei edes aluskorttia. (Kiitos Vilma!)
Laivastomuseoon lähetin myös etsintäpyynnön mutta ei ole sieltäkään mitään kuulunut.
Lisäys: Laivastomuseolla myöskään ei ollut tietoa ko. aluksesta.
Sen verran uutta tietoa sain, että joku (en mainitse nimeä asian keskeneräisyyden johdosta) on tutkimassa samaa asiaa kuin minäkin eli Merivartiolaitoksen moottoriveneiden historiaa sodan aikana.
Saa nähdä, mitä löytyy? Toivottavasti....

Oma tutkimiseni on selvittänyt aluksesta seuraavat seikat:
-Se mainitaan katetuksi eli ainakin jonkinlaisella kansirakenteella varustetuksi isohkoksi  veneeksi.
-Siinä on ollut kaksi moottoria, sillä on olemassa maininta vasemman potkurin  vaurioitumisesta sekä toisen moottorin korjaamisesta.
-Aluksen nopeudeksi (todennäköisesti toimintakuntoisena 3-4 hengen miehistöllä ja  tykkiaseistuksella varustettuna) mainitaan 20,0 solmua 28.7.1942.
-Siinä on ollut aseistuksena 20 mm Madsen konetykki ja konekivääri.

Osasuurennokset SA-kuvista 130209 ja 130210 Kukiosta 1943. Luulen, että vene, jossa perässä
on neljä pakoputkea on AV 138. Vieressä on varmasti AV 86 (pelastusrengas).

Ensimmäiset maininnat veneestä olen löytänyt Hangon rintamalta 1941-42. Se oli ainoa käytettävissä oleva yli 20 solmua kulkeva poliisivene, kun vihollinen teki maihinnousun Morgonlandetiin 16.6.1941.
Myöhemmin se mainitaan 1. Meripoliisikomppanian sotapäiväkirjassa, kun se konevian takia katosi pariksi päiväksi Strömsön luona 7.7.1942. Pari päivää myöhemmin alus löytyi ja toimitettiin Helsingin Laivastoasemalle korjaukseen.

Tämän jälkeen se siirrettiin itään kapt.ltn. Jääsalon johtamalle 2. MPol.Komppanialle.
Alus toimi Kotkasta itään sijaitsevalla merialueella suorittaen monenlaisia tehtäviä.
Se mm. oli vartiotehtävissä, sairaankuljetuksissa, partioveneenä yms.
Usein se kuitenkin kuljetti ylempiä upseereita näiden tarkastusmatkoilla saaristossa ja eri linnakkeiden välillä. (Katettu vene oli tietysti herrojenkin mieleen?)

Juhannuksen 1943 jälkeen Jääsalo jätti 2. Meripoliisikomppanian ja siirtyi Osasto Väinämöiseen, tarkemmin sanoen ensimmäiseen vartiomoottorivenelaivueeseen.
Pari viikkoa myöhemmin myös AV l38 lähti.

Laivaston Esikunta oli keksinyt uuden tavan sotia ja aluksesta tehtiin koealus, pikaraivaaja.
2.7.1943 se lähti laivaston käyttöön ja sillä suoritettiin Kotkassa raivauskokeiluja kommodori Huttusen kehittämällä yhden veneen vetämällä miinanraivauskalustolla MRK/Y 43 A.
Se liitettiin Kevyen Laivasto-osaston (Osastossa todellisuudessa toimi Merivoimien lähes kaikki operatiiviset sota-alukset panssarilaivaa ja sukellusveneitä lukuunottamatta) alaiseen 2. Raivaajalaivueeseen. 
2. Raivaajalaivue operoi kuudella Kuha-luokan moottoriveneraivaajalla sekä muutamalla muulla isolla raivaajalla lähes aina kovimmassa paikassa etulinjassa.
AV 138 siirtyi Viipurinlahdelle.

Pikaraivaajan tarkoituksena oli nimensä mukaisesti tehdä raivausiskuja isompien sotalaivojen edellä vesialueille, joilla oli lähitulevaisuudessa tarkoitus toimia.
Pikaraivaajaa avustamaan ja saattamaan tarvittiin nopeita sotalaivoja ja usein varsinkin vartiomoottoriveneet, joskus jopa moottoritorpedoveneet olivat sen turvana.
AV 138 saattajineen teki muutaman yöllisen iskun todella syvälle vihollisen hallitsemalle merialueelle, jopa Leningradiin johtavaan Merikanaaliin.
Esimerkiksi 26.10.1943 pikaraivaajan piti tehdä raivaussyöksy Kronstadtin lahdelle, mutta tehtävä peruuntui, kun sekä raivaaja että sitä saattaneet moottoritykkivene Vasama ja VMV 17 saivat pohjakosketuksen Seivästön edustalla.
Operaatiot kuitenkin lopetettiin, osin ihan pelkästä huonosta tuurista johtuen (saattajat tai itse pikaraivaaja ajoivat kiville) mutta pääosin kai sen takia, että vaikka raivausiskuun osallistuvat alukset pystyivät toimimaan kovillakin nopeuksilla ei käytetty raivauskalusto toiminut kuin noin kahdeksan solmun nopeudessa.

Raivausiskujen lisäksi AV 138:aa käytettiin ilmapuolustuksen pelastusaluksena eli sen tarkoituksena oli noutaa mereen pudonneita omia lentäjiä (Operaatio Salvator).

Maininta aluksesta löytyy Kevyen Laivasto-osaston sotapäiväkirjasta 2.12.1943, jolloin se oli merkitty alusten sijaintitiedoissa Koivistolle.
Toisaalta 2.Merivartiokomppanian spk:n mukaan se saapui tukikohtaan (Kukkio) 1.12.1943 Kevyen Laivasto-osaston käytöstä.
Vielä tammikuussa -44 se on Kev.L.Os.:n aluslistalla mutta myös 2. Merivartiokomppanian sotapäiväkirjassa siitä on mainintoja: 7.12.1943 siitä nostettiin toinen moottori verstaalle ja seuraavana päivänä vene telakoitiin osaston tukikohtaan.
6.5.1944 alus laskettiin vesille ja 7.5. sitä tuli noutamaan aliluutnantti Kemppi ja kaksi tykkimiestä. 11.5. luovutettu vene hinattiin Kotkaan rautatiekuljetusta odottamaan.

15.5.1944 AV 138 alistettiin Meripataljoona 4:n Vartiovenelaivueen kevyt osasto 2:lle Äänisjärvelle.
Äänisen laivasto-osastosta osa kuljetettiin rautateitse merelle ja osa tuhottiin paikan päällä kesäkuun -44 lopussa. AV 138 ei ole poisvietyjen eikä paikalla tuhottujen luettelossa.

Löysin maininnan, jonka mukaan Helsingissä korjauksessa olevaan AV 86 piti heinäkuun lopulla 1944 laittaa toinen AV 138:n moottoreista mutta ne oli tuhottu Äänisellä.
Alus oli kuitenkin päätynyt Äänisjärvelle? Mitään mainintaa siitä ei kuitenkaan missään paikallisten osastojen sotapäiväkirjoissa ole.

Jos jollakin on mitään muuta tietoa aluksesta kuin tässä mainitut asiat pyydän ottamaan yhteyttä!
Kuvia, mittoja, omistajia ym. kaivataan

-Pekka-

Lähteinä käytetty sotapäiväkirjoja:

-1.Meripoliisikomppania
-2.Meripoliisikomppania
-Merivoimien Esikunta
-Kevyt Laivasto-osasto
-2.Raivaajalaivue
-Itä-Suomenlahden Rannikkoprikaati
-Vartiomoottorivenelaivueet
-Moottoritykkivenelaivueet
-Laivaston Esikunta
-Osasto Jääsalo
-2. Merivartiokomppania